ESRC:n golfmestaruus 2013 Harri Pohjalle
ESRC:n 21. golfmestaruuskisat pelattiin launtaina 10.8.2013 Pohjoismaiden suurimman ja hienoimman golfkeskuksen, Siuntion Pickalan, Park-kentällä. Mukana oli 15 pelaajaa. Yleisen sarjan mestaruus ratkaistiin perinteisesti tasoituksettomana lyöntipelinä keltaisilta avauslyöntipaikoilta, naisten mestaruus punaisilta ja juniorisarjan mestaruus iän mukaan joko punaisilta tai keltaisilta.
Sarjavoitot veivät seuraavat ESRC:läiset:
Yleinen sarja: Harri Pohja 81 lyöntiä
Naiset: Tiina Koivu 105 lyöntiä
Juniorit: Ville Eskola (9 v.) 99 lyöntiä
Pistebogisarja: Hessu Hassinen 39 pistettä
Pisin avaus: Vellu Passinen 268 m
Lähimmäs lippua: Hessu Hassinen 5,25 m
Ensimmäisessä ryhmässä pelasivat Ville, Pode ja Janne. Tässä Jannen raportti ryhmän kierroksesta:
Alku hyvä – Pode ja Janne tekevät parit ja Ville bogin. Siitä alkaa tasainen vääntö, ja etuysi edetään nopeasti ja tasaisesti. Kuutosväylän jälkeen on jo sen verran nälkä, että syödään hot dogit kiskalla. Etuysin jälkeen PB-tulokset Ville 14 pistettä, Pode 14 pistettä ja Janne 14 pistettä. Ei pöröjä.
Kympillä Pode ja Ville tekevät hienot parit ja Janne kämmää helpohkon par-putin ohi – bogi. Lähimmäs lippua -väylällä 11 Pode ja Janne kiskaisevat kainaloon ja vasemmalle, mutta Ville tinttaa kylmän rauhallisesti reilun viiden metrin päähän lipusta. Ville ja Pode aloittavat vahvasti, ja molemmilla on 8 pistettä kolmen väylän jälkeen. Väylällä 13 Janne siirtyy honoreihin eikä luovu niistä tällä kierroksella. Väylällä nro 14 Pode avaa vasemmalle metsän reunaan ja siirtää helpon näköisesti kaksi kertaa päänsä kokoisen irtokiven. Pisin drive -väylällä Ville jatkaa Poden ja Jannen kyykyttämistä ja kiskaisee pisimmän avauksen väylälle. Kuudellatoista Ville lyö viidennen lyönnin 85 metrin etäisyydeltä lipusta ja valitettavasti pallo pyörähtää reiän reunalta eikä uppoa – helppo vesiestebogi Villelle.
Ennen viimeistä väylää Ville on karkaamassa pistebogissa ja Pode johtaa ryhmä lyöntipelikisaa yhdellä lyönnillä ennen Jannea. Kahdeksallatoista Pode niittaa parin ja Janne taipuu bogiin. Ryhmän lyöntipelin voittaja Pode. Ville kuittaa ryhmän parhaan pistebogituloksen ja huikeat 19 pistettä sisääntulossa. Villen tasoitus putoaa – taas. HYVÄ VILLE! Kiitos miellyttävästä peliseurasta Villelle ja Podelle.
Toisessa flaitissa mestaruuspokaalia lähtivät tavoittelemaan viime vuoden puolustava mestari Tuomo Pohjamies, Tapsa Korpeinen, Hartza Pohja ja Vellu Passinen. Tässä Vellun tarinaa ryhmän toilailuista:
Käsin kosketeltava kilpailujännitys, yleisön kannustus ja puheet kuumasta ryhmästä ensimmäisellä tee-paikalle tekivät tehtävänsä – ensimmäiset draivit hakivat sektoria koko kentän laajuudelta. Mestaruutta puolustava Tuomo koki jäätäviä hetkiä etuysillä – normaalisti peruskallion varma peruslyöminen oli totaalisen jäässä ja alle metrisetkään putit eivät tahtoneet imuroitua kuppiin. Olisiko johtunut pokaalin puolustajan paineista vaiko tiukasta treenirupeamasta senioreiden EM-kisoja varten? Takaysillä Tuomon peli kääntyi taas uomiinsa (19 pistettä), mutta voittokamppailuun ei enää ihan ehtinyt.
Kun myöskään Tapsa ei ollut ihan terävimmässä iskussa – ajoittaisista loistavista draiveista ja muista lyönneistä huolimatta toisen flaitin ryhmässä kiivain taistelu käytiin Harrin ja Vellun välillä. Vellu aloitti kolme ensimmäistä reikää parilla, mutta kun Harri avasi viidennellä väylällä viereisen väylän tee-paikalle – seuraavan lähtöryhmän yli – tuli ensimmäinen myrskyvaroitus. Näistä Harrin ”normaalipaikoista” tulosta yleensä syntyy, ja niin tänäänkin, eli birkku. Taistelu eteni tiukkana 1–2 lyönnin erolla Harrin hyväksi koko kierroksen eikä Harri hätkähtänyt edes 16. väylän Vellun pisimmästä draivista (268 m). Ratkaisureikä 17 aloitettiin Harrin komennossa – eroa kaksi lyöntiä. Harrin super-draw avaus koivun oksien läpi väylän oikeaan reunaan puiden katveeseen, kun taas Vellulta unelma-spooni pitkälle ja keskelle väylää. Harrin toinen lyönti katveesta vasemmalle puuhun, josta pallo kimposi harrimaiseen tapaan keskelle väylää, greenin eteen. Tästä hämmentyneenä Vellu vastasi lyömällä PW:llä samoihin puihin, mutta yllättäen samaa kimmoketta ei tullutkaan, vaan pallo jymähti puun juureen puskiin. Tuloksena Harrille par ja Vellulle tupla. Viimeinen väylä alkoi siis neljän lyönnin erolla. Kovan paineen allakin Vellu ja Harri onnistuivat loistavasti avauksissaan, mutta kakkoslyönti lipsahti Harrilta bunkkeriin. Vaikka Harri suti palloa hiekasta parikin kertaa, tuloksena tupla, ja Vellu teki parin, suoriutui Harri ryhmän voittajana kahden lyönnin erolla. Tämä riittikin lopulta koko mestaruuden voittoon (kuten myös rahapelien) Vellun jäädessä kakkoseksi. Harrilta loistokierros ja paluu singelipelaajaksi muutaman vuoden tauon jälkeen!
Toiseksi viimeisenä lähteneessä ryhmässä pelasivat Yrsa ja Kalle Serén sekä Tiina ja Rasmus Koivu. Ilmassa oli siis vähän myös perheiden välistä kilpasilla oloa. Tässä Tiinan matkakertomus:
Ryhmässämme kisattiin suurimman kunnian lisäksi myös naisten mestaruudesta ja juniorimestaruudesta. Viimeisille rei’ille saakka Yrsa ja Tiina etenivät tasatahtiin vuorotellen ”honoreita” nauttien. Loppumetreillä Tiina pystyi vähän parempaan ja nappasi voiton Yrsalta. Yrsa tuli hyväksi kakkoseksi.
Junnupuolella Rasmus sai puolestaan todeta itseään puolet nuoremman ja lyhyemmän Villen olevan vertaansa vailla. Ville vei voiton juniorisarjassa upealla suorituksella. Onnittelut Villelle! Kierrokseen mahtui muutama voimasana ja mailanlipeäminen – mutta kiva oli taas kisata ESRC:n mestaruudesta. Kiitos kisojen järjestäjille ja kaikille osallistujille. Ensivuonna isommalla porukalla – eikös niin?
Kisan viimeinen flaitti, mukana Järven Jokke, Hassisen Hessu, Liimataisen Juha ja Saaren Jammu. Täss’ Jammuse miälenvikast läpändeerust kiarroksest:
Suunsoitto aikaisemmin lähteneille flaiteille kostautui heti alussa. Golfin jumalat eivät suvaitse ylimielisyyttä. Hessun ”koukku” oli ehkä kaikista karmein, ja muiltakin jäi väylä tyhjäksi. Kunnialla kuitenkin parin parin ja bogin kanssa selvittiin. Jokke marisi koko kierroksen ajan huonoa peliä. Muutaman onnekkaan puusta tulleen kimmokkeen ja parin uskomattoman 15-metrisen putin avittamana tulos kuitenkin bufferissa. Ei huono singelipelaajalle. Hessun marina oli ehkä vielä voimakkaampaa. Ei kuulemma kierroksen kierrosta kaudella bufferiin. Muutama miehekäs ”koukku”, mutta muuten kuitenkin tasaisen varmaa peliä ja 39 bogipistettä. Kuntohuippu oli ajoitettu oikein, eikä marinalle oikein tahtonut löytyä syytä.
Juha pelasi varmat 34 bogipistettä, mutta jäi ilman lyöntipelitulosta. Väylä 3:n pari duffia ja ohjus bunkasta metsään kuumensi ranteet ja pallo livahti taskuun, ennen kuin Hessu ja Jammu pääsivät rauhoittelemaan. Jammun peli oli jatkoa kesän useille muille suorituksille: tasaista pikkupeetä. Useita turhia tuplia ja väylän 17 tuplapar lahottivat toiveet. Mutta, hauskaa oli!
Tulokset:
Nimi, Lyöntipelitulos, Pistebogitulos
Harri Pohja, 81, 37
Veli-Matti Passinen, 83, 34
Hessu Hassinen, 83, 39
Jouko Järvi, 84, 34
Petri, Kela, 87, 32
Tuomo Pohjamies, 88, 31
Janne Laitala, 89, 31
Jammu Saari, 93, 32
Tapio Korpeinen, 97, 23
Ville Eskola, 99, 33
Rasmus Koivu, 103, 22
Tiina Koivu, 105, 28
Yrsa Serén, 109, 21
Kalle Serén, 115, 21
Juha Liimatainen, -, 34