ESRC:n naisten ja miesten joukkueet ovat voittaneet kultaa ja naisten kakkosjoukkue pronssia Squashliigassa 2011-2012! Mitalit ratkaistiin jännittävien vaiheiden jälkeen Helsingin Talihallissa 31.3.2012.

Miesten finaalissa ESRC otti 4-0 voiton Ylivieskasta saavutettuaan finaalipaikan vain neljän pisteen marginaalilla semifinaalissa Mikkeliä vastaan. Mikkeli otti pronssiottelussa Helsinki Senatorsista 4-0 voiton.

Joukkueessa pelasivat kauden aikana: Matias Tuomi (joukkueen kapteeni), Janne Järvinen, Tatu Knuutila, Rasmus Hult, Jaakko Vähämaa, Jaakko-Antti Peltola ja Olli Tuominen.

Naisten finaalissa ESRC Head otti 3-0 voiton Mikkelistä voitettuaan semifinaalissa HSRC:n 3-0.

Joukkueessa pelasivat kauden aikana: Pia Ojala (joukkueen kapteeni), Elina Kononen, Frania Gillen-Buchert, Hanna Rusila, Anna-Carin Forstadius, Laura Aalto-Setälä, Katariina Berggren ja Minna Mäntylä.

Naisten pronssiottelussa ESRC White otti 3-0 voiton Helsingin HSRC:stä.

Joukkueessa pelasivat kauden aikana: Katariina Berggren (joukkueen kapteeni), Riikka Piekäinen, Emilia Korhonen, Emilia Soini, Nea Falck, Jenni Vähämaa ja Jenni Nordling.

Kaikki ottelutulokset squash.fi:ssä

ESRC:n miesten kakkosjoukkue menestyi Järvenpään 1-divisioonan nousukarsinnoissa niin, että nousi SM-sarjaan ensi kaudeksi! Lue tästä aiheesta lisää.

WE ARE THE CHAMPIONS – SIMPLY THE BEST!

Squashliigan playoffsit oli aikataulutettu tavallista aikaisemmiksi, vain kaksi viikkoa runkosarjan viimeisen kierroksen jälkeen – aprillipäivän aattoon. Itse tapahtuma oli kaukana aprillipilasta. SM-sarjan mestaruudet ratkottiin upeassa ympäristössä uudessa Talihallissa ja tämä oli hallille varmasti juuri sopivaa kenraaliharjoitusta kevään henkilökohtaisille EM-kisoille.

Miesten mestaruudesta olivat mittelemässä ESRC ja Helsinki Senators, joille arvonnassa tulisi välierävastustajat parivaljakosta Mikkelin Squash – Prince Team Ylivieska. Arpakuutio heitti espoolaisille tutun esteen – mikkeliläiset. Vain kaksi viikkoa sittenhän ESRC oli tehnyt päämajakaupungin pojista selvää pässinlihaa 4-0-numeroin. Pelaajat olivat Mikkelillä samat kuin aiemmin, ESRC oli saanut Ruotsin ihmeen Rasmus Hultin paikkaamaan junnu-EM-kisoihin matkannutta Jaakko Vähämaata. Joukkueemme kokoonpano oli siis:

1. Matias Tuomi (V4)
2. Rasmus Hult SWE
3. Janne Järvinen (V10)
4. Tatu Knuutila (A9)

1. ESRC – Mikkelin Squash 2-2 (8-8, 142-138)

Heti alusta saakka ilmeni, että Mikkeli oli mukana pelissä sisulla ja sydämellä ja todella halusi finaaliin, jopa ehkä enemmän kuin ESRC, jonka voitonnälkä oli vähän haalennut runkosarjavoitolla ja tyrkyllä olevalla Prahan matkalla. Pelijärjestys oli sellainen, että ensiksi pelasivat ykköset lasikentällä ja samanaikaisesti neloset sivukentällä. Sitten pelasivat kakkoset ja kolmoset, myöskin sivukentällä. Tatu, joka oli edellisellä kierroksella raatanut 3-1-voiton Olle Poutiaisesta, oli tällä kertaa koko matsin ajan perässähiitäjänä. Onneksi Tatu sai puristetuksi 8 arvokasta eräpistettä.

Matias pelasi Erno Teittiä vastaan. Kotipesässä oli pelihaluttomasta Ernosta tullut helppo 3-0-voitto. Nyt vastaan asteli kuitenkin voitonnälkäinen ja taistelutahtoinen pelaaja. Matias vei kuitenkin upealla pelillä ensimmäisen erän, mutta sitten keskittyminen herpaantui hieman ja loistavaa peliä pelannut Teitti otti seuraavat kaksi. Työtä helpotti hieman kolme suoraan nikkiin kuollutta palloa! Matias oli kolmannen erän jälkeen ärtynyt ja vihainen, mikä ei yleensä ennusta hyvää omalle pelille. Tässä tapauksessa se kuitenkin tarkoitti Hyvää Yötä vastustajalle. Matiakselle on tehnyt todella hyvää harjoittelu kaikessa rauhassa Englannissa, pallon käsittelyvarmuus on parantunut huomattavasti, juostahan Matias osasi jo ennestään.

Samaan aikaan Matiaksen pelatessa oli Rasmus kerinnyt jo aloittaa ja lopettaa oman pelinsä. Puhdas 3-0-voitto Tuomaksen saadessa vain 6 pistettä soitti jo monen ESRC-fanin päässä voitonkelloja – hieman liian aikaisin. Janne oli Matiaksen tapaan pyöritellyt mikkeliläisvastustajaansa kaksi viikkoa sitten mielin määrin, mutta nyt oli Markus mikkeliläisten viimeinen toivon kipinä matkalla vuoden 2012 liigafinaaliin. Kipinä haaleni olennaisesti Jannen viedessä helpohkosti ensimmäisen erän 11-7, mutta sitten alkoivat viikon fysiikkatreenit painaa Jannen jaloissa ja vähän muuallakin. Markus puristi toisen erän voittoon ja kolmas meni jo niin helposti, että taivas alkoi pimetä espoolaisten mielessä. Neljännessä erässä Markus näytti astelevan helppoon otteluvoittoon ja johdattavan Mikkelin loppuotteluun. Janne oli jo useita pisteitä jäljessä ja erä kääntymässä loppupuolelleen, kun jostakin löytyi aivan ihmeellinen sisunpuuska ja meidän miehemme taisteli rinnalle. Markuksella oli viisi (5) ottelupalloa, kaikki ne selvitti Janne Järvinen, ESRC, Espoo, Suomi*). Lopulta Janne porhalsi 17-15-numeroin erävoittoon.

Viimeisellä erätauolla vallitsi Talihallissa hiljainen kuhina, kun itse kukin ynnäili kalkulaattorillaann eräpisteitä ja laski Jannen viidennessä erässä tarvitsemia onnistumisia. Allekirjoittanut oli laskenut päässään eron väärin, todennäköisesti siksi, että Matiaksen ottelun jonkin erän pisteet oli merkitty virheellisesti hallin seinällä olevaan monitoriin. Niinpä luulin, että seitsemällä pisteellä oltaisiin tasoissa, kahdeksalla mentäisiin ohi ja voittoerä taas toisi tietysti selvän tuloksen. Oikea piste-ero oli kuitenkin neljä, minkä Poku oli vaivihkaa ilmoittanut asianomaisille (kahta kössikentällä ahertavaa gladiaattoria lukuunottamatta). Niinpä jokainen pelattu piste aiheutti valtaisan suosioryöpyn, jonka suunta riippui onnistujan joukkueesta. Peli eteni pikkuhiljaa tahtiin Markus kaksi pinnaa, Janne pinna nokkiin. Kun se viides piste napsahti Jannelle oli ottelu katsomon kannalta ohi, mutta kentällähän pelattiin viimeiseen lyöntiin saakka. Yleisön ilmeistä pystyivät pelurit sitten kentältä poistuessaan päättelemään tuloksen: ESRC finaaliin, Mikkeli pronssiotteluun. Jälleen kerran niinkuin niin usein, oli moraalinen loppuottelu käyty jo välierävaiheessa.

Matias Tuomi – Erno Teitti 3-2 (11-7, 8-11, 5-11, 11-4, 11-8)
Rasmus Hult – Tuomas Häkkinen 3-0 (11-2, 11-4, 11-2)
Janne Järvinen – Markus Vanhanen 2-3 (11-7, 10-12, 6-11, 17-15, 8-11)
Tatu Knuutila – Olle Poutiainen 0-3 (3-11, 2-11, 6-11)

2. ESRC – Prince Team Ylivieska 4-0

Loppuottelu oli sitten välierään verrattuna melkoinen läpihuutojuttu. Ensimmäisessä pelissä Ylivieskan ykkösenä pelannut Heke Mustonen ei halunnut lähteä loppuotteluun Matiasta vastaan, vedoten jalkavammaansa. Lieneekö ollut mielessä yhtä paljon nöyryytys mahdollisen häviön muodossa, sen verran paljon vaikeuksia kun Hekellä oli ollut matsissaan Mika Montoa vastaan ja sen verran hyvin Matias oli pelannut Ernon kanssa. Anssi Määttänen ei sitten tuottanut Matiakselle suuria ongelmia, lähinnä hankalaa oli pysyä valveilla tylsässä pelissä.

Tatu otti helpon voiton Teuvo Määttäsestä ja Jannekin Tommi Ryypöstä, vaikka pelkäsikin ennen peliä raskaan välieränsä vievän veronsa. Mutta olihan Ryyppökin pelannut, nelieräisen ”ajokoira” Jussi Vehniäisen kanssa.

Rasmus löysäili vielä 3-1-voiton Matti Saarelasta, potkienkin välillä palloa saaden tuomarilta asiasta kommentteja. Saarelalle voitettu erä oli kuin juniorille tonttu-cupin pipari, vaikka halutessaan ja tarvittaessa ruotsalainen olisi tietysti vienyt ottelun kotiin puhtaasti. Rasmuksen ruotsalaisella joukkueella Intersquashilla on vielä mahdollisuudet Ruotsinkin mestaruuteen, mutta maistui se suomalainenkin sellainen, oli näet ruotsalaisvahvistuksemme kerinnyt jo ennen hallilta lähtöä päivittämään Facebook-statuksensa Suomenmestariksi, kuoharipullon ja mitalin kuvan kera.

Matias Tuomi – Anssi Määttänen 3-0 (11-5, 11-3, 11-4)
Rasmus Hult – Matti Saarela 3-1 (11-7, 11-7, 9-11, 11-6)
Janne Järvinen – Tommi Ryyppö 3-0 (11-8, 11-8, 11-4)
Tatu Knuutila – Teuvo Määttänen 3-0 (11-4, 11-5, 11-9)

ESRC:lle kausi oli niin täydellinen menestys kuin olla voi, tuplamestaruus (naisten ja miesten) tuli sekä runkosarjassa että pleikkareissa. Kauden komeettajoukkueelle Helsinki Senatorsille ei käynyt aivan yhtä hyvin, joukkue jäi kalkkiviivoilla palkintopallin ja mitalien ulkopuolelle. Ylivieskalle hopea ei ollut häpeä, ohittihan joukkue vasta viimeisellä runkosarjakierroksella HSRC:n ja selvisi viimeisenä joukkueena loppupeleihin.

*) Suomi lukee tässä siksi, että Janne on valittu kolmen muun ESRC-läisen mukana Suomen joukkue-EM-joukkueeseen Saksaan toukokuussa.

Muistiinmerkitsi katsomossa viimeiseen saakka ESRC:n mukana huokaillut Jari T.