ESRC:n golfvaltikka siirtyi vahvasti seuraavalle sukupolvelle – 2019 mestariksi Ville Eskola
ESRC:n 27. golfmestaruuskisat pelattiin lauantaina 10.8. jo varsin perinteisesti Pickala Golfin Seaside-kentällä, jolla tarkkuus on valttia. Kenttä pelattiin alkaen väylältä nro 10, eli merenpuoleiset yhdeksän reikää ensin. Osallistujia oli 15, joista tasoituksen perusteella kaksi selkeää ennakkosuosikkia, Hannu (hcp 5) ja Ville (hcp 4,1), mutta Juha L. oli myös parissa viime kisassa pelannut seiskalla alkavat tulokset.
Mestaruuden vei lopulta todella suvereenisti vasta 15-vuotias Ville Eskola, jonka voittotulos 73 on myös uusi kisaennätys. Eroa kakkoseen kertyi hulppeat 15 lyöntiä. Ville voitti myös kaikki erikoiskisat, pistebogisarjan sekä leijonan osan silvereistä ja skineistä.
Alla peliryhmien kisaraportit ja lopussa kaikki tulokset.
—
1. ryhmä: Staus, Janne & Harri
Kilpailun avausryhmä pääsi matkaan pienellä viiveellä. Ryhmä odotteli hetken mukaan kilpailun johtajaa Harria, jonka harteita painoi edellisen päivän rankka kilpailusuoritus. Tuplapaari aloitusreiällä ei luvannut hyvää. Janne ja Juha tyytyivät tuplabogiin, vähän niin kuin sympatiasyistä. Seaside osoittautui kaikkea muuta kuin ihannekentäksi. Tosin keli oli kuin morsian. Väylät vähän niin kuin anoppi. Pisteliäitä ja vaativia.
Takaperoinen etuysi antoi kullekin yhden paarin, jokusen bogin ja muutaman väylän, jotka voimme unohtaa kokonaan. Ryhmän moraali kuitenkin pysyi korkealla ja vastoinkäymiset otettiin rakentavasti vastaan. Ennen etuperoista takaysiä Harri ja Janne kokosivat itseään ohrajuomalla. Juhalla ei ollut siihen varaa, joten hän tyytyi kofeiiniin. Tämä olikin oikea strategia, koska takaysin ensimmäisellä väylällä odotti merkittävä erikoiskilpailu. Kahdella lähemmäs lippua. Avaus rautaseiskalla ja siitä kasilla putterinvarren päähän lipusta. Pirkku, joka oli odottanut itseään vähintään kuusi vuotta ja käytännössä varma osakilpailuvoitto! Paitsi että ei. Autoileva Hessu toi suruviestin jo ennen kierroksen loppua. Joku Ville oli mennyt kolauttamaan avauksenkin vähän lähemmäs ja ei muuta kuin iigeliä peliin. Tällainen kyllä syö miestä molemmista päistä.
No sisääntulo sujui ryhmältä kaiken kaikkiaan alkua mallikkaammin. Janne paukutti lopputuloksen alle satasen, Harri alle ysikympin ja Juhakin pääsi perille ennen kuin pallot loppuivat. Lopussa saatiin hieno kuva Harrin Androidilla. Komeita äijiä. Hieno kisa. Upeita lyöntejä. Ja paljon varaa kohentamiseen. Ensi vuonna sitten taas.
Raportoi Staus
2. ryhmä: Hessu Hä., Tapio ja Jussi
Kakkosryhmämme oli ennakolta jakautunut senioriosastoon (Tapsa ja Jussi, tasoitukset 10-luokkaa) ja junnuosastoon (Heikki, tasoitus 28). Junnuosaston hyvistä aikomuksista huolimatta kahtiajako vain kirkastui matkan varrella.
Kovakuntoinen Tapsa aloitti psyykkaamalla kantobägillä meitä varovaisempia kärrykavereita. Tämä kuitenkin kostautui heti avausväylällä, kun Tapsa joutui junnuosaston kanssa veteen. Jatkossa Heikki keskittyikin vesipalloon, kun taas Jussi valitsi hiekkaleikit. Jussin kunniaksi on kuitenkin mainittava muutama PGA-tason hiekkapelastus, kun taas Heikki olisi tarvinnut meripelastajia. Tapsa osoitti insinöörimäistä taitoa digimittaamalla lipun paikan ja svingaamalla aika lailla mittausten mukaan. Puteissa Tapsalle jäi kuitenkin petrattavaa. Pitäisikö keksiä greenillä toimiva digimittari?
Heikki yllätti pisin draivi ‑väylällä nousemalla kärkeen, mutta jo seuraava ryhmä palautti jalat maanpinnalle. Ryhmädynamiikkamme kesti huonot tulokset kiitettävästi – ehkä hienon kelin ansiosta!
Raportoi Hessu
3. ryhmä: ”sub 90” – Matias, Pode, Harry
Kauniin mutta tunnetusti haastavan Seasiden backnine maalinaan Matias, Pode ja Harry siirtyivät 10-tiin tuntumaan hyvissä ajoin. Kun olimme odottaneet 10 minuuttia Hessun, Heikin ja Jonin avauksia, kävikin ilmi, että he olivat asettuneet vain tarkkailuasemiin nähdäkseen meidän upeat avauksemme!
No, golfjumalat tekivät normaalit tepposet ykköstiillä: Matias veti kainaloon – ihan korkean raffin rajalle; Pode samoin – pahasti vasemmalle puun katveessa; Harry slaissi vuorostaan avauksen oikealla olevien bunkkerien yli kuivaan raffiin – eipä kuulunut tapatuksia tai hurraahuutoja…
Mestaruuden tavoitteleminen alkoi hieman takellellen siis: Matias hakkasi pallon esiin heinästä ja pelasti tuplan; Pode löi suoraan puuhun ja pallo pään yli miinus 15metriä, lopulta ilkeä lumiukko; Harry pääsi kuin pääsikin griinille ja aloitti parilla. Peli oli käynnissä. Vaihtelevien käänteiden jälkeen 9-reiän jälkeen tultiin klubitalolle asetelmin Matias 45, Harry 45 ja Pode 51.
Eikun uutta matoa koukkuun ja front 9:lle. Pode aloitti sisuuntuneena alun vastoinkäymisistään upean loppukirin ja pelasi viimeiset 7 reikää pariin – Pode maalissa 89:llä. Matias pelasi tasaisen varmasti koko loppurundin, mutta muutama par lisää olisi tarvittu tosi tuloksentekoon – Matiakselle kuitenkin kauden paras rundi 91:llä. Harry pelasi myös tasaisesti yhtä triplaa lukuun ottamatta ja tuli maaliin 88:lla. Tässä vaiheessa ajateltiin että 88 voisi jopa riittää Top-5-sijoitukseen.
Hieno golfkeli, mukavat kaverit seurana, hyväkuntoinen kenttä ja keskinkertaista golfia – näillä eväillä saunaan, kylmä kalja käteen ja terassille odottamaan jännityksellä tuloksia. Ryhmän nimi ansaittiin maalissa, kierroskeskiarvon olleessa 89,33!
Janne-parka laski hiki hatussa tuloksia ja yllättäen Harryn 88 riittikin 2. sijaan, ainoastaan 15 lyöntiä hävinneenä voittaja-Villelle – täysin uskomaton suoritus Villeltä, hattu päästä ja onnittelut! Seuraavana vuonna suosittelemme Gamebookin käyttöönottoa koko porukalle, tulokset tulevat silloin reaaliajassa.
Kiitos Harrille ja Hessulle järjestelyistä; hauskaa oli ja koko tunne-elämän skaala tuli käytyä läpi rundin aikana. Ensi vuonna pelataan paremmin!
Raportoi Harry
4. ryhmä: Jammu, Hessu Ha. ja Joni
15:10 flaitti, mukana Hessu Hassinen, Joni Jaakkola ja allekirjoittanut. Ensimmäinen väylä Hessulla hienosti pariin, Jonilla lammen kautta huonommin, ja Jammulla ensimmäinen yli kymmenestä bogista. Toisella (eli väylä nro 11:llä) Joni teki hienon parin, ja kolmosellakin (12) kaikki onnistuivat avauksessa. Joni ja Hessu onnistuivat kuitenkin sähläämään bunkkereissa tuloksensa vähemmän mairitteleviksi.
Nelosella (13) Joni veti hulppean avauksen hieman vasemmalle, ja sen luultiin jo menneen kaislikkoon. Se löytyi kuitenkin huomattavasti eteenpäin kannakselta, tuloksena Jonille toinen par. Vitosella (14) kokeneet herrat Hessu ja Jammu seurasivat tarkkaan Jonin avausta – hämmentävällä seurauksella: kenelläkään ei ollut mitään käsitystä mihin suuntaan se edes lähti. Seurauksena uusi pallo. Hessu tutustutti pallonsa veden ihmeisiin, jatkolyönti ties minne, ja seurauksena viiva, eli keskittyminen pistebogiin. Joni päätyi kanssa viivaan, joten Jammu ainoana jatkoi iänikuista bogilinjaansa lyöntipelissä.
Hessu teki oikean ratkaisun – eteenpäin mentiin par toisensa jälkeen, ja tuloksena pistebogikisan 2. sija 36 pisteellä. Jonin pallot olivat huonosti kasvatettuja, ja ne jatkoivat karkailua, lukuun ottamatta muutamaa mahtavaa poikkeusta (mm. 6:n eagleyritys). Jammun kierros sisälsi suunnattoman määrän bogeja, vain yksi par, ja jokunen tupla.
Raportoi Jammu
5. ryhmä, eli ”kuuma ryhmä”: Juha, Hannu ja Ville
Kuuman ryhmän startti sujui odotusten mukaisesti; avauksien jälkeen kaikkien pallot nätisti rivissä reilussa sadassa metrissä. Lähestymislyönneissä oli kaikilla pientä haparointia joten tuloksena kolme bogia tuloskorttiin.
Sitten alkoikin jo jyvä erottua akanoista. Allekirjoittanut kauhoi bunkkerien kautta tuloskorttiin kutoset molemmille rannan puolen par 3:lle. Hannu sinnitteli hieman pidemmälle, mutta kuluvan kauden aikana pelattujen melkein viiden kierroksen tuoma rutiini alkoi rakoilla, ja sen seurauksena ekalle ysille Hannulle tripla-tupla-tupla yhdistelmä tuloskorttiin.
Ville sen sijaan ei antanut otteen lipsua vaikka väylällä 12 avaus lipsahtikin vasemmalle veteen. Hyvän lähestymislyönnin jälkeen rutiini par tuloskorttiin. Pari kertaa Villen puumailalyönti yritti karata metsän siimekseen, mutta molemmilla kerroilla pallo palautui keskelle väylää. Hyvillä pelaajillahan tuppaa taidon lisäksi olemaan myös ripaus tuuria mukana.
Yhdeksän reiän jälkeen: Ville 39, Hannu 45 ja Juha 47.
Jälkiysi olikin sitten aikalailla Villen näytöstä. Vakuuttavaa työskentelyä kautta linjan ja tuloskorttiin tulos kaksi alle parin. Komein taidonnäyte oli ykkösväylän draivi reikää hipoen puoli metriä pitkäksi. Ja siitä eagle kuppiin! Pisin draivi kisan voitto irtosi helpon oloisesti. Pallo päätyi n. 15 metriä ohi Jonin draivin. Ja lähimmäs lippua kisassa isäpapan 8 metriä meni puolitukseen, ja voitto siis siitäkin.
Mestaruus Villelle komealla kisaennätystuloksella 73 lyöntiä! Nähtäväksi jää milloin näissä karkeloissa pelataan alle parin…
Raportoi Juha
Lyöntipelitulokset:
- Eskola Ville 73
- Lilja Harry 88
- Kela Petri 89
- Haanpää Hannu 89
- Tuomi Matias 91
- Simola Jussi 91
- Korpeinen Tapio 91
- Pohja Harri 92
- Saari Jarmo 94
- Liimatainen Juha 96
- Laitala Janne 103
- Saarentaus Juha 111
- Hämmäinen Heikki 115
- Hassinen Heikki –
- Jaakkola Joni –
Pistebogitulokset:
- Eskola Ville (4,1) 39
- Hassinen Heikki (11,9) 36
- Kela Petri (11,8) 34
- Lilja Harry (11,9) 33
- Tuomi Matias (19) 33
- Simola Jussi (10,2) 29
- Pohja Harri (11,0) 29
- Saari Jarmo (14,3) 28
- Korpeinen Tapio (9,7) 27
- Haanpää Hannu (5,0) 26
- Liimatainen Juha (9,3) 26
- Hämmäinen Heikki (28) 26
- Saarentaus Juha (18) 23
- Jaakkola Joni (19) 23
- Laitala Janne (12,3) 18
Lähimmäs lippua 1 lyönnillä, väylä 18 Ville 4 m
Lähimmäs lippua 2 lyönnillä, väylä 1 Ville 0 mm (eagle)
Pisin avaus, väylä 6 Ville