Viime lauantaina 2.4.2016 ESRC II matkusti Turkuun karsimaan Squashliigan SM-sarjapaikasta voitettuaan 1-divisioonan A-lohkon. Samassa karsinnassa oltiin osittain samalla miehistöllä myös keväinä 2013 sekä 2015, ja tulos oli jälleen lähes identtinen: kenellekään ei hävitty (paitsi ehkä eräsuhteella, no joo…), mutta silti ei noustu! Tästä ei kuitenkaan lannistuttu, sillä nähtiin hyviä yksilötason venymisiä, ja lisäksi pärjääminen SM-tasolla vaatisi joukkueeseen joka tapauksessa uusia vahvistuksia.

Tällä kaudella vahvasti pelannut päävalmentajamme Tommi Lind joutui pitkästä flunssakierteestä johtuen jäämään sivuun. Toinen hyvässä kunnossa ollut pelaaja, Mikael Sirén on niin ikään sivussa polvivamman vuoksi. Tästä huolimatta saatiin liikkeelle iskukykyinen joukkue. Tero ja Rahul ovat osoittaneet rentoa ja itsevarmaa peliä harjoitusotteluissa, Mikko oli juuri palannut pohjoisen kuntoleiriltään, Villekin on voiton puolella selkävaivojensa kanssa. Topias oli yrittänyt harjoitella normaalia enemmän maaliskuussa, mutta treenipeleissä oli usein vaikea saada parasta irti ja karsintaa edeltävällä viikolla revähti lievästi pohje, joten pelikunto oli pieni arvoitus.

Ensin vastaan asettuivat isännät, TSSq. Neloseksi marssitimme Villen, jolla arvelimme olevan hyvät mahdollisuudet Teuvo Määttästä vastaan. Tällä kertaa Ville pelasi johdonmukaisesti omaa kovalyöntistä peliään alusta loppuun ja onnistui myös muutamassa eteenlyönnissä, jotka toivat pisteitä veteraania vastaan. 3-0 meille! Turun kolmonen oli Tommi Ryyppö, jota vastaan päätimme peluuttaa Rahulia, joka olisi täysin vieras nimi vastustajalle. Rahulin yllättävä, vaikeasti luettava pelitapa yllättikin Ryypön aluksi kunnolla ja kaksi ensimmäistä erää tulivat selvästi meille! Sitten pohjoisen karhu heräsi talviuniltaan ja alkoi saada Rahulin hyökkäyslyöntejä takaisin ja omia linjojaan mittaan. Rahul kyllä pääsi jo 10-8 ottelupalloon, mutta fyysinen ja mentaalinen väsymys iskivät siihen kohtaan, ja Ryyppö tuli ohi. Neljännessä erässä Rahul oli väsyneempi ja Tommi vei sen. Viidennessä nähtiin jälleen karmea vääntö, mutta lopulta Rahulin mieletön periksiantamattomuus ja muutama maaginen shotti toivat voiton!

Turun ykkönen ja kakkonen olivatkin sitten huomattavasti kovempaa kaliiberia. Tero sanoi, että ei ole ikinä voittanut Anssi Määttästä, ja että hänen pelityylinsä sopii Anssille turhan hyvin. Molemmat kun pyrkivät pelaamaan tarkkaa ja melko kovalyöntistä peruspeliä taakse, harkituista paikoista hyökkäyksiä eteen. Anssi vei tälläkin kertaa pidemmän korren 3-0 Teron hyvästä väännöstä huolimatta. Minä, Topias aloitin ilman paineita Henrik Mustosta vastaan. Ensimmäisessä erässä oli pitkiä ja vauhdikkaita palloja, yllätyin aluksi, miten hyvin reaktioni toimivat ja miten pysyin pelissä mukana. Alussa pystyin tekemään jopa pelaamalla ja lyömällä muutaman pisteen. Tilanne oli kai 4-4 ja kolme Heken pistettä oli tullut minun yli menneistä lyönneistä! Mutta pian Heke muutti tyyliään, alkoi lyödä juoksuttavia lobeja ja boasteja, jotka sain juuri ja juuri ylös. Pallot pitenivät entisestään ja jaloissa alkoi hapottaa hyvin pian. Loput ottelusta menikin oikeastaan niissä merkeissä. Näin 2-2 Turkua vastaan, eräsuhteella hävisimme.

TSSq – ESRC II 2-2 (8-6 / 129-114)
Henrik Mustonen – Topias Aalto 3-0 (11/5 11/3 11/2)
Anssi Määttänen – Tero Timberg 3-0 (11/4 11/8 11/6)
Tommi Ryyppö – Rahul Suri 2-3 (5/11 1/11 14/12 11/7 9/11)
Teuvo Määttänen – Ville Salkala 0-3 (8/11 10/12 5/11)

Toinen ottelu oli meidän ja MiSq II välillä. Mikkelin kokoonpano oli etukäteen kysymysmerkki, mutta paikalle saapui oikeastaan heidän yleisin nelikkonsa, 1. Mirko Muukkonen, 2. Henri Koskinen, 3. Kari Lehtola 4. Lauri Valtola. Tässä ottelussa Ville huilasi, joten Rahul pelasi nelosena Lauri Valtolaa vastaan. Luulin etukäteen, että Lauri olisi Rahulille liian paha vastustaja, mutta näin ei ollutkaan! Rahulin peli on yllättävää, nopeatempoista ja sitkeää. Lisäksi Laurilla näytti olevan hieman vaivoja oikeassa reidessään ja olkapäässään. Viidenteen saakka mentiin taas, mutta tällä kertaa Rahulin ei onnistunut kääntää voittoa kotiin. Kolmosena meiltä pelasi Mikko, joka sanoi joskus voittaneensa Kari Lehtolan, ja varmaa olisi, että Lehtola ei ole ainakaan nopeentunut niistä ajoista! Ottelu alkoikin hyvin ja koko ajan näytti siltä, että Mikko hallitsee hyvällä lyönnillään, eikä Lehtola saa palloja edestä tarpeeksi hyvin ylös. Mikolla alkoi kuitenkin painaa jaloissa ja keskittyminen herpaantui ajoittain. 1-1, ja tasainen matsi oli selvästi tulossa tästäkin. Kolmannessa Mikko pelasi taas paremmin kuin toisessa ja pääsi muistaakseni 10-7 eräpalloon. Sitten pari lyöntiä täysin ohi pallosta ja tilanne tasan. Lehtola oli lopussa sitkeämpi ja vei erän 14-12. Neljäs erä oli hyvin saman tyyppinen. Jatkopalloilla oli ralli, jossa Mikko juoksutti Lehtolaa kulmasta kulmaan ja kun kenttä aukesi Lehtolan lyötyä pallon etukentältä helppona vasemmalle puolelle, Mikko löi stopparin peltiin. Ottelu ratkesi vielä ikäväsi no-letiin, kun Mikko joutui kiertämään Lehtolan rystypuolella, mutta ei kierrettyään saanut enää letiä.

Terolla oli kakkosena ennakolta helpoin ottelu, ja hän hoitelikin Henri Koskisen suoraan kolmessa erässä. Tätä ottelua en nähnyt, kun olin samaan aikaan pelaamassa Mirko Muukkosta vastaan. Viime vuoden karsinnassa olin hävinnyt hänelle 1-3. Nyt pohkeeni oli tullut hieman kipeäksi Hekeä vastaan, ja mietin, oliko virheliike peluuttaa itseäni… Päätin kuitenkin vain keskittyä täysillä ja tehdä parhaani. Alkulämmittelyssä huomasin hakkaavani palloa turhan hätäisesti, joten rauhoitin vähän lyöntiä ja kosketus palloon alkoi tuntua hyvältä. Pääsinkin hallitsemaan peliä ensimmäisessä erässä. Tuntui mukavalta pelata, kun pallo ei tullut niin nopeasti ja tarkasti takaisin, kuin Hekeä vastaan. Yritin olla nostamatta tempoa liian kovaksi nopeaa Mirkoa vastaan. Löin rauhallista rystylinjaa taakse ja yritin olla tarkempi niin, että Mirkolla irtoaisi pallot. Sen verran irtosikin, että pääsin tekemään enemmän pisteitä ja erä tuli 11-8. Toisessa terävöitin pelisuunnitelmaani entisestään ja painostin rystytakakulmaa menestyksekkäästi. Stopparitkin putosivat kuin unelma, 11-4. Kolmannessa tuntui, että Mirko heräsi ja pisti yhden vaihteen lisää. Peli oli nopeampaa ja itsevarmempaa. Mieleeni hiipi epäilys, että pystynköhän vastaamaan tähän. Työnsin sen pois mielestäni ja keskityin jokaiseen lyöntiin yksitellen. Sain kurottua alun johdon kiinni ja huomasin, että jos vain teen asiat hyvin, niin tämä ottelu on voitettavissa. Mirkolla taisi olla 10-8 eräpallo ja jaloissani painoi. Ajattelin, että pakko jaksaa nämä pari palloa täysillä, koska jos ottelu venyy, Mirkon hyvät kunto-ominaisuudet pääsevät voitolle. Jotenkin onnistuin pelaamaan niin hyvin, että minulla oli 12-11 ottelupallo. Siinä rallissa Mirkolta irtosi pallo helppona rystypuolen keskialueelle… Olen tällä kaudella usein yksin lyödessäni harjoitellut rystykilliä, joka oli minulle ennen vaikea, mutta nyt siitä on tullut yksi suosikkilyönneistäni. Palautin harjoitusten onnistuneet lyönnit mieleeni ja päätin, että lataan pallon niin tarkasti lähelle nickiä, että vaikka Mirko näkisi asennostani, että lyön sinne, niin se jäisi silti. Lyönti onnistui täydellisesti, matalana ja kovana kiinni seinään, eikä Mirkon palautus lentänyt etuseinään asti. Hieman liioiteltu tuuletus pääsi ulos pitkästä aikaa parhaan voittoni kunniaksi…. Mikkeliä vastaan siis myös tasuri 2-2 ja eräsuhteella voitimme.

ESRC II – MiSq II 2-2 (9-6 / 155-143)
Topias Aalto – Mirko Muukkonen 3-0 (11/8 11/4 13/11)
Tero Timberg – Henri Koskinen 3-0 (11/9 11/3 11/7)
Mikko Rautiola – Kari Lehtola 1-3 (12/10 7/11 12/14 12/14)
Rahul Suri – Lauri Valtola 2-3 (4/11 14/12 8/11 11/7 7/11)

Viimeisenä oli Turun ja Mikkelin välinen ottelu. Teoreettiset mahdollisuudet kai oli, mutta epätodennäköiset, koska ykkösten ja kakkosten peleissä Turun 3-0 -voitto näytti ilmeiseltä. Kun näin kävi ja Tommi Ryyppö vielä väänsi 3-2 voiton Kari Lehtolasta, oli homma taputeltu ja Turku säilytti paikkansa. Me jäimme taas divariin, mutta ei se mitään. SM-sarjassa meno on monta astetta kovempaa ja totisempaa. Olemme tosin kyllästyneet A-lohkoon, josta parhaat haastajajoukkueet ovat pikkuhiljaa kadonneet (muutama hyvä pelaaja lopettanut kilpailemisen, muutama siirtynyt SM-sarjan joukkueisiin, JSK II vaihtoi lohkoa, Sq-88 pelaa lähes koko kauden vajaalla…). Harkitsemme anovamme pelipaikkaa B-lohkossa, jossa olisi enemmän vastusta, mutta saa nähdä onnistuuko.

Kapteenina haluaisin kiittää pelaajia hyvin sujuneesta kaudesta. Joukkueessa pelasivat tällä kaudella lisäkseni Tero, Ville, Mikko, Rahul, Tommi, Mikael, Patrik Nyström, Joel Rouste ja Marko Lappalainen.