Espoo Squash Rackets Clubin liigajoukkueista yhdeksän päästettiin jälleen temmeltämään liigakentille lauantaina 29.2. ja kymmenes vielä sunnuntaina 1.3., kun ainoastaan ESRC:n miesten IV-joukkueella oli huilikierros. Tällä kertaa ei kenelläkään ollut kotikierrosta, vaan liigapelit veivät joukkueitamme Mikkeliin, Turkuun, Poriin, Vantaalle, Espoon Suvelaan, Lahteen, Jyväskylään, Porvooseen ja Tampereelle!

Lisäämme tähän joukkueiden kierrosraportteja kuvien kera siinä järjestyksessä, kun niitä saamme.

Naisten II- ja III-joukkueet Porissa 29.2.

III-joukkue ehätti raportoimaan ensimmäisenä

Saavuimme Porin urheilutalolle kello 11:15 aikataulusekoilusta huolimatta. Ensimmäisenä pelasimme ESRC II -joukkuetta vastaan. Kolmospelaajien pelissä kohtasivat Senni Salonen ja Anni Lehikoinen. Peli kolmessa erässä Annille. ”Tänään ei peli kulkenut toivotulla tavalla”, kommentoi Senni.

Ykkösten pelissä pelasivat Morgan Xiao-Berglund ja Emilia Kostiainen. Peli Emilialle 3-0. ”Hyppäsin kentälle suoraan tuomarin penkiltä ilman lämmittelyä, mutta siitä huolimatta peli sujui ihan hyvin”, sanoi Morgan pelin jälkeen. Viimeisenä kakkosten pelissä pelasivat Aada Borgström ja Inka Luhtala. Tämäkin peli ESRC II:lle suoraan 3-0. ”Ensimmäinen erä meni vielä ihan hyvin, mutta sen jälkeen en enää liikkunut kunnolla”, kommentoi Aada.

Seuraavana vuorossa oli peli SquNa III -joukkuetta vastaan. Senniä vastassa oli Mia Stengård. Sennin omien sanojen mukaan peli meni huonosti ja lepopäivä olisi ollut tarpeen ennen pelejä. Matsi 3-0 SquNan hyväksi. Sitten kentälle hyppäsivät Morgan ja Saimi Seilo. Saimi voitti Morganin 3-0. ”Tämä peli tuntui paljon paremmalta kuin ensimmäinen. Tuli paljon hyviä palloralleja. Toisessa erässä kuitenkin Saimin maila osui kasvoihini, mikä teki kipeää. Peli meni häviöstä huolimatta hyvin ja pysyin pelisuunnitelmassa. Tämä ei kuitenkään riittänyt voittoon tällä kertaa”, tiivisti Morgan. Viimeisessä, eli kakkosten pelissä kohtasivat Aada ja Iida Stengård. Kaksi ensimmäistä erää menivät Iidalle, mutta Aada sai napattua kolmannen erän. Iida kuitenkin voitti viimeisen erän. ”Peli kulki hyvin ja erät olivat suht’ tasaisia. Oli hyvä peli, vaikka vähän harmittaa ettei tällä kertaa tullut voittoa”, kommentoi Aada.

Tällä kertaa ei voittoja ESRC III:lle, mutta jatkamme positiivisin mielin  kohti seuraavaa liigakierrosta. Kiitokset järjestäjille!

Raportoi Aada

II-joukkueen raportti

Jälleen kerran oli aika lähteä Poriin pelaamaan liigakierrosta. Naisten ykkosdivari oli jaettu kahteen osaan ja Porisa pelasi ainoastaan kolme joukkuetta, kun loput kolme pelaavat huomenna Tampereella.

Kauden toinen Porin liigakierros alkoi jälleen kerran Nihtisillasta, josta on nopea pääsy Turun moottoritielle. Joukkue muodostui tällä kertaa Inka Luhtalasta, Anni Lehikoisesta ja Emilia Kostiaisesta. Pääsimme lähtemään hyvissä ajoin klo 7. Emilia miettikin, että näin aikaisin lauantaiaamuna on aina niin mukava lähteä pelaamaan squashia. Inka toimi kuskina ja totesimme, että ekan kerran liigakierroksella kuskina on alle 50-vuotias ja se on vain hyvä juttu!

Saavuimme perille ihan hyvissä ajoin juuri ennen pelien alkua. Lämmittelyt jäivät kuitenkin tekemättä, mutta se ei haitannut Annia, joka aloitti ottelut SquNan kolmosta vastaan ja otti 3-0 voiton Miia Stengårdista. Pelin alussa Annin lyönneissä ja liikkumisessa oli havaittavissa pientä ruostetta, mutta pelin edetessä pelaaminen parantui silmissä. Itse hän kommentoi, että onneksi voitti sen viimeisen erän, muuten olisi ollut vaikeaa. Anni teki siis hienon paluun kilpakentille muutaman vuoden tauon jälkeen.

Seuraavana oli Emilian vuoro kohdata SquNan Saimi Seilo. He olivat pelanneet vastakkain pari viikkoa sitten SM-kisoissa ja Emilia tiesi, että Saimilla oli jäänyt jotain hampaankoloon tiukan 3-1 tappion jälkeen. Saimi aloittikin hienosti ja Emilialla oli todellisia vaikeuksia päästä pelifiilikseen. Kaksi ensimmäistä erää olivat erittäin tasaisia, mutta Saimi oli päättänyt voittaa ja teki sen. Kolmannessa erässä Emilia onnistui lyöntivalinnoissaan ja voitti sen helposti, mutta neljännessä erässä Emilian ajatukset olivat jälleen jossain muualla kuin pelissä. Peli siis Saimille 3-1.

Onneksi Inka kuitenkin otti voiton SquNan Iida Stengårdista, joten SquNan ja ESRC:n välisesta ottelusta pisteet hienosti ESRC:lle. Inka kommentoi peliä: “Alkuun oli ihan tiukkaa ja lämpenin pelin edetessä. Lisäksi Iida alkoi tehdä virheitä yhä enemmän, joten peli ratkesi siihen”. 

Seuraavana oli vuoro kohdata ESRC 3 -joukkue. ESRC:n keskinäisissä otteluissa on aina oma extrajännityksensä ja toisinaan on vaikeaa pelata omia kavereita vastaan. Anni kuitenkin voitti selkeästi 3-0 Senni Salosen, vaikka pallot olivat hyviä ja pitkiä. Molemmat pelasivat tarkasti harkiten ja muutenkin hienosti. Tällä kertaa kokemus voitti. 

Seuraavana oli Emilian vuoro pelata Morgania vastaan. Emilia oli asettanut tavoitteekseen tälle kierrokselle lyödä muutakin kuin linjaa taakse ja pelin aikana hän huomasikin, että pisteitä voi voittaa lyömällä hyviä stoppareita eteen. Erittäin opettavainen peli siis! Peli Emilialle 3-0.

Inka viimeisteli kierroksen voittamalla Aada Borgströmin 3-0. Inkan mukaan Aada päästi hänet liian helpolla. “Ekan erän jälkeen Aada ilmeisesti hyytyi ja voitto tuli”, kommentoi Inka. Inkan lyönnit kulkivat hyvin ja hän totesikin, että oli hyvä pelipäivä. ESRC 2:lle siis molemmista otteluista voitto. Kiitos SquNalle kierroksesta! Hallissa oli mukava pelata ja pallo pomppi hyvin.

Naisten 1-divarin tulokset Squashliiton sivustolla ja Club Lockerissa.

Raportoi varakapteeni Emilia

Liigaraportti miesten ESRC 2 – 29.2. 3A-Sport

3A-Sportissa pelattiin lauantaina pääkaupunkiseudun herruudesta 1- divisioonassa. ESRC 2 oli paikalla kuuden miehen jousikvartetilla, joka olikin tarpeen, sillä Iiro jätti pelaamisen väliin miesflunssan takia ja keskittyi ainoastaan pyyhkeen heiluttamiseen ja managerointiin. Joukkue siis tällä kertaa Ville Ruismäki, Joel Rouste, Axel Ollikainen, Tero Timberg ja Ville Salkala. Nuoruuden intoa ja kokemuksen syvää rintaääntä siis. Kierros oli erittäin tärkeä, sillä sarjataulukossa ESRC 2 on ykkösenä 3 pisteen erolla molempiin päivän vastustajiin.

ESRC 2 – HSRC 1, 2-2

Jälleen viisi pelaajaa antoi hieman mahdollisuuksia taktikointiin, ja ensimmäiseen otteluun HSRC 1:stä vastaan lähdettiin kokoonpanolla, Ruismäki, Rouste, Timberg, Salkala. Ensimmäisessä ottelussa pelasivat Timberg ja Vikström Jr. eli Ilmari. Tero on viime aikoina keskittynyt hyvin pelimuotooon jota kutsutaan jo yleisesti “Jokiseksi” (äännetään Tshoukinen). Tässä pelimuodossa pallon toisen pompun pitää tulla keskiviivan yli, eli tappolyöntejä pyritään suuntamaan usein ns. kuudenteen kulmaan. Tero voittikin kaksi ensimmäistä erää helposti tällä pelitavalla, sekä heittämällä väliin muutaman repivän nopean boastin. Ottelu ei kuitenkaan tullut taskuun niin helposti, vaan Ilmari tuli kolmanteen erään keskittyneellä ja vähensi merkittävästi virheitä, kolmas erä Ilmarille. Neljäs olikin sitten erittäin tiukkaa peliä loppuun asti, ja ratkaisuksi nousi Teron vahvempi peli rystypuolella erityisesti takanurkkaan. Jännää silti oli, neljäs erä 15-13 Terolle.

Samaan aikaan Ville Salkala kohtasi Markus Seppälän. En nähnyt peliä, mutta miehet kertoivat, että voitettuaan ensimmäisen erän Villen peliin ujuttautui valitettavasti liikaa virheitä erityisesti ratkaisuyrityksissä, vaikka takakentälle pelattaessa Ville peliä veikin. Kolme seuraavaa erää Markukselle tiukasti vain muutaman pisteen eroin, ja ottelu siis 1-3.

Joel “River” Rouste saikin seuraavassa ottelussa vastaansa Vikström Seniorin, eli Jussin. River on ollut viime aikoina terävässä kunnossa ja aloittikin ottelun vahvasti menemällä selkeään johtoon. Sitten tapahtui jotain, ja Riverin peli hieman passivoitui ja lyönnissä ei oikein ollut terävyyttä, ja tämän Jussi kuittasikin heti ja vei ensimmäisen erän nimiinsä. Seuraavaan erään River nosti tempoa ja veikin sen nimiinsä. Kolmannessa erässä River pelasi pitkää palloa ja liikutteli Jussia takanurkissa, mutta jotenkin käsi oli kipsissä ja Riverin ratkaisuyritykset hyvistäkin paikoista napsahtelivat kerta toisensa jälkeen harmillisesti peltiin. Kolmas erä Jussille, ja edessä oli pakkovoitto neljännestä erästä. Valitettavasti neljäs erä meni kutakuinkin identtisesti kolmannen erän kanssa, ja vaikka River
peliä hallitsikin, sai Jussi kokemuksellaan ja virheettömällä peruspelillään erän puristettua, ja ottelu siis Jussille 1-3.

Toisella kentällä Ville “Ruiz” Ruismäki nakutteli taululle 3-0 Ben Holdenia vastaan, kaksi ekaa erää tiukkoja, kolmas sitten selvempi. Ruiz kommentoi pelistä, että oli hieman tahmeaa liikumisen ja lyönnin kanssa. Ruiz on ollut flunssassa ja viimeisten viikkojen pelit olivat jääneet väliin, ehkä tässä syy siihen että peli haki hieman uomiaan.

ESRC 2 – SQ-88 3-1

Toinen ottelu alkoi heti luovutusvoitolla, kun SQ-88:n Seppo Raiski kaatui edellisessä ottelussaan kolmannen erän lopussa pahan näköisesti ja löi päänsä sivuseinään. Tilanteesta seurannut kuhmu oli aika hurjan näköinen ja Seppo lähtikin vaimonsa kyydillä lääkäriin tsekkauttamaan tilanteen. Toivottavasti ei käynyt pahemmin!

Tässä ottelussa kokoonpanossa oli siis Ville Ruismäki, Axel Ollikainen ja Tero Timberg. Joel Rouste selvisi kakkosten ottelusta siis wo:lla. Ensimmäisenä askiin astui Tero, jolle vastaan tuli Aarron suvun Nuori Mestari Oliver Aarto. Oliverin peli on mennyt eteenpäin hurjasti, mutta tällä kertaa Tero Timberg oli vielä liian kokenut luu voitettavaksi, vaikka Oliver urhoollisesti taistelikin. Ottelu 3-0 Terolle.

Toisessa ottelussa sitten kaiken kokenut isäpappa Ilkka Aarto kohtasi Axel Ollikaisen. Rouste koutsasi “Action” Axelia matsissa, ja hävittyään kaksi ensimmäistä erää lähinnä ratkaisupaikkojen virheillä Action otti hieman uutta puhtia kolmanteen ja neljänteen erään ja Riverin kertomuksen mukaan tykitti matalia ja painavia pommeja takanurkkiin ja nakutti irronneet pallot murhaavasti etunurkkiin. Edessä siis viides erä, jossa valitettavasti Ilkka pääsi alussa liian helposti johtoon ilmeisesti siksi että Axelin tempo hieman laski voitettujen erien jälkeen. Kun saa taisteltua tilanteen tasoihin, näin saattaa helposti käydä. Lopussa Actionin peli taas parani, mutta ero oli ehtinyt kasvaa liian suureksi ja ottelu Ilkalle
2-3. Hieno matsi kuitenkin Actioniltä, Ilkka ei ole mikään heppoinen peluri, varsinkaan kotikentillään.

Tämän jälkeen kaikki huomio keskittyikin Ville “Ruiz” Ruismäen peliin Santtu Puurusta vastaan. Ykkösten ottelussa oli alusta lähtien erittäin kova vauhti ja Santtu tunnetaankin kovatempoista peliä pelaavana fyysisenä pelaajana. Kahdessa ekassa kovavauhtisessa erässä Santtu olikin elementissään ja vaikka erät olivatkin tiukkoja, niin molemmat erät
Santulle. Villellä oli hieman vaikeuksia saada jalat liikkeelle ja Santtu pääsi tykittelemään palloa tehokkaasti nurkkiin. Kolmanteen erään Ville meni kuitenkin kovalla asenteella ja alkoi vaihdella tempoa ja monipuolisti peliä laittamalla lyönteihin enemmän hämäystä. Tämä alkoi tehota ja vaikka erät olivatkin edelleen erittäin tiukkoja, alkoivat kenttätapahtumat näyttää enemmän siltä, että Ruiz vei peliä. Ruiz tasoittikin erät 2-2:een, molemmat voitetut erät 11-9. Ruizin hallinta alkoi käydä myös kovakuntoisen Santun fysiikalle, ja viidennessä erässä mentiinkin Ruizin tahtiin aina 10-6-tilanteeseen asti. Jännitys ei kuitenkaan ollut vielä ohi ja Santtu alkoi pelata
palloa taas varmasti taakse ja Ruizinkin otteista hieman näkyi halu ratkaista ottelu glorian kautta. Ratkaisuyritykset ehkä hieman ennenaikaisesti ja peltiin, ja yhtäkkiä oltiinkin tilanteessa 10-9. Tästä seuranneen pitkän pallon lopuksi Ruiz kuitenkin sai painostettua Santun virheeseen ja ottelu Villelle 3-2!

Hieno ja tärkeä voitto, sillä HSRC 1 ja SQ-88 tasasivat pisteet keskinäisessä ottelussaan, eli sarjataulukossa ESRC 2 nyt ennen viimeistä kierrosta 4 pisteen johdossa HSRC 1:seen ja 5 pisteen johdossa SQ-88:iin nähden!

Miesten II-joukkueen tulokset Squashliiton sivustolla ja Club Lockerissa.

Kiitos kaikille hienosta kierroksesta! Manageri Stubin raportoi, ouver änd aut!

ESRC:n miesten ykkönen Turussa

Miesten SM-sarjan kolmas kierros pelattiin Turussa. ESRC oli kutsunut testiin SM-kisojen vahvojen näyttöjen perusteella Joni Jaakkolan täyttämään Kristianin, Eliaksen ja Aten jättämiä (isoja) saappaita. Muuten joukkue oli vakiokokoonpanossaan: Tuomi, Vähämaa, Knuutila.

Ensimmäinen vastus miehillä oli Mikkeli. Joni pääsi heti Erno Teitin hellään käsittelyyn. Ensimmäisen erän Joni sitkoili hienosti, mutta pelin edetessä tie muuttui kivisemmäksi ja peli Ernolle 3-0.

Juuri EM-joukkueeseen valittu Tatu jatkoi vahvoja esityksiä Tuomas Häkkistä vastaan. Tasaisen varma voitto alkukankeudesta huolimatta.

Myös EM-joukkueeseen valittu Jaakko myllytti helpon voiton Mikkelin uhrilampaasta, Ville Koskisesta.

Hyvään kevätkuntoon intoutunut ja myös EM-joukkueeseen valittu Matias pääsi mittelemään ties kuinka monennen kerran Aleksi Leskistä vastaan. Syyskauden komeetta Aleksi pelasi paineettomasti ja sai ajoittain Matiaksen paineen alle. Lopulta kuitenkin rutiinivoitto 3-0 Matiakselle.

Pelit pelattiin turhia taukoja pitämättä. Heti seuraavaan otteluun. Vastuksena Ruka SC. Jonin peli oli vähän kadonnut ja lepovuorossa ollut “Kämy” Kämäräinen pisti taululle tylyt lukemat.

Tatu ei antanut SM-kisoista revanssia Joel Jalovaaralle. Helpohko voitto Tatun ollessa ilmiliekeissä.

Jaakko sai taistella kunnolla Rukan ruotsalaisvahvistusta Erik Jacobssonia vastaan. Ensimmäisen erän nukahduksen jälkeen peli oli piste pisteeltä tiukkaa kamppailua. Tällä kertaa Jaakko joutui poistumaan tappio niskassaan.

Matias sai kävellä voittoon pelikunnotonta Samuli Niskalaa vastaan. Todella kyseenalaisesti Ruka päätti peluuttaa Samulia ykköspaikalla, vaikka oli selvää ettei pelistä tulisi yhtään mitään. Rukalla oli myös pelikuntoisia pelaajia paikalla, joten tällainen peluutus ei ole kenenkään eduksi, kaikkein vähiten Samulin! Ei näin Ruka!!!

Muista peleistä mainitsemisen arvoista oli Aleksin hieno sinnittely Olli Tuomista vastaan. Peli neljännessä erässä Ollille 13-11. Myös Tuomas Häkkisen 3-1 voittoa Heikki Konosesta voi pitää pienenä yllätyksenä.

Pelien jälkeen ESRCn urhot nauttivat Turun parasta italialaista ruokaa Trattoria Romanassa. Ravintolan ollessa täynnä pojille avattiin oma kabinetti. Hienoa palvelua ja huippuruokaa.

Miesten I-joukkueen tulokset Squashliiton sivustolta ja Club Lockerista.

raportoi kapteeni Matias

ESRC:n miesten VII-joukkue Jyväskylässä

HSRC:tä  vastaan

1-pelaajat: vastustaja onnistui scouttaamalla löytämään loven haarniskasta, ja hyödynsi sitä häikäilemättömästi, johtaen 0-3 tappioon.

2-pelaajat: vastustaja aloitti kohmeisesti ensimmäisen erän ja voitti sen vain niukasti. Muissa erissä pelaaminen oli rentoa ja hauskaa. 0-3 tappio.

3-pelaajat: meidän paras henkinen latautuminen oli vaarassa haihtua vastustajan myöhäiseen saapumiseen. Pelin normalisoitua Jokke takoi vakuuttavan 3-0 voiton.

4-pelaajat: pitkä pelimatka vaatii koko rahan edestä nautiskelua. 3-2 voitto.

LSQ:ta vastaan

1-pelaajat: peli toistaiseksi voittamatonta LSQ:n ykköstä vastaan lähti epäedullisista lähtökohdista, kun ottelu alkoi saman tien edellisen ottelun jälkeen. 0-3 tappio.

2-pelaajat: ei mahdollisuuksia. Itutti koko pelin kuin pientä oravaa talvella kävyn ollessa umpijäässä. 0-3 tappio.

3-pelaajat: ensi erä tiukkaa vääntöä 9 pisteen johtoasemaan saakka, mistä alkoi alamäki. 0-3 tappio

4-pelaajat: pitkä matka vaatii koko rahan edestä nautiskelua. 3-2 voitto.

Yleistä: ABC:n pizzat todettiin edellisenä päivänä oivalliseksi HH-tankkauksen viimeistelijäksi. Matka suoritettiin hiilijalanjälki minimoiden hyvillä alustaominaisuuksilla varustetulla kaasuhybridillä. Päätettiin aloittaa myös tulevat pitkät pelireissut LäskiLiskojen pesästä.

Miesten VII-joukkueen tulokset Squashliiton sivustolla ja Club Lockerissa.

raportoi Eero

ESRC:n naisten nelosjoukkue Mansessa

ESRC IV pelasi sunnuntaina Tampereella HSK:ta ja TSK:ta vastaan joukkueella Susanna Nurmonen, Kaisu Anttila & Honne Syväniemi.  Ensin vastassa oli HSK, jossa Kaisu aloitti nuorta Vivi Riuttaa vastaan. Pelissä oli useita hyviä palloja, mutta lopulta Kaisu hoiti ottelun 3-0. 

Seuraavana Suski asteli kentälle kokenutta Heli Mäkelää vastaan. Susanna haastoi Helin hyvin ja haki tapansa mukaan lähes kaikki pallot. Heli kuitenkin vei tiukat erät 3-0.

Viimeisenä Honne sai vastaansa kovalyöntisen Hanna-Mari Halmeen. Hyvästä tsempistä huolimatta Hanna-Mari oli tänään parempi erin 3-0. 

Seuraavaksi pelattiin kierroksen kotijoukkuetta, Tamperetta vastaan. Ensimmäisenä kentälle asteli racketlonista tuttu Anna Wall, joka sai vastaansa Kaisun. Erät olivat tiukkoja, mutta lopulta Kaisu onnistui viemään ottelun 3-1.

Seuraavaksi Susanna otteli Heidi Ylikoskea vastaan. Heidin syötöt pääsivät yllättämään ja kaksi ensimmäistä erää menivätkin helposti Heidille. Kolmannen erän tsempistä huolimatta Heidi vei pelin lopulta 3-0.

Viimeisenä kentälle asteli Honne Tampereen kakkospelaajaa, Minna Mäkelää vastaan. Minna pelasi tänään todella hyvin lyöden hyviä boasteja ja liikkuen terävästi. Honne ei päässyt näyttämään ihan parasta osaamistaan ja hyvästä tsempistä huolimatta peli Minnalle 3-0. 

Jälleen oli mukava fiilis pelata ja ESRC IV odottaa jo seuraavaa liigakierrosta ✌🏻

Naisten 1-divarin tulokset Squashliiton sivustolla ja Club Lockerissa.

raportoivat Kaisu ja Suski

PELIRAPORTTI – ESRC LUCKY STROKE – 29.2.2020

Hämärän jo hyvän aikaa sitten saavuttua, siinä hieman puoli yhdeksän jälkeen perjantai-illalla, eri puolilla Espoota muutamaan matkapuhelimen näyttöön syttyi valo lähes samanaikaisesti. Viesti oli kapteeniltamme Einolta, joka totutun uutteraan tapaan ohjeisti ja piti porukasta erinomaista huolta. ”Vaihtakaa gripit. Laittakaa se vanha froteinen hikinauha valmiiksi pelikassin sivutaskuun, ellette sitten laita sitä jo yöksi ranteeseenne. Muistakaa kengät. Ja mailat tietysti. Juokaa, mutta vain vettä. Vain runsaasti vettä. Ja harjatkaa hampaanne. Huolellisesti. Kello soittamaan. Aamulla nähdään.”

Työtä käskettyä.

Lauantai-aamu valkeni hieman ennen puolta kahdeksaa lähes pilvettömälle taivaalle. Kirkas oli myös mieli, sillä oli pelipäivä. Ei kulunut montaa hetkeä, kun auringonsäteet kuitenkin piiloutuivat pilvipeitteeseen, kuten olivat kuin kiusallaan tehneet loputtoman pitkien talvikuukausien ajan. Juuri silloin, matkaan lähtiessä, taivaan harmaus ei kuitenkaan mieltä enempää vaivannut.

Saavuimme paikalle hyvissä ajoin ennen pelien alkua, ja yhtenä rintamana harpoimme Myyrmäen jäähallin pihan poikki kohti sisäänkäyntiä. Yllättäen Eino pinkaisi lipputankojen luota viimeiset metrit muilta karkuun, nykäisi ovenkahvasta niin että saranat vaikeroivat ja nosti oikean kätensä päänsä korkeudelle pystyyn. Hetken aikaa kuului vain läiskettä, kun ylävitosten saattelemana astuimme yksi kerrallaan sisään MyyrSquashin hallin kirkkaisiin valoihin. Linnutkin hiljenivät mitä nyt varikset jossain nauroivat.

Karkauspäivän kierrokselle Lucky Stroken rivit olivat harvenneet jokseenkin omituisesti – yksi huvittelemassa Alpeilla, toinen polvivaivaisena, ja kolmannella valtavia selkäkramppeja juuri lauantain pelikierroksen kynnyksellä. Onneksi rosteri on sekä laadukas että leveä ja joukkue saatiin nimettyä, mukana nelospelaajana ässä teknisen t-paidan hihasta, tuore D-sarjan kirkkaimman mitalin SM-kisoista noutanut Olli Rounaja. Kolmospelaajana itse kapteeni Eino Vaarala, kakkosena Jussi Simola, ja ykkösenä liukas Mikko ”SnoopDog” Seppänen.

Ensimmäiseksi vastaan asettui aina vaaralliseksi ja yllätysvalmiiksi tiedetty, kotikentällään tällä kerralla isäntänäkin toimiva MyyrSq I. Syyskierroksella otteluvoitot tasattiin 2-2, joten tätä tulosta lähdimme joukolla parantamaan.

Nelospelaajat astelivat kentällä, ja meidän Olli Rounajan syöttöä asettui vastaanottamaan Tomi Routamo. Olli otti sekä ottelun että t-pisteen heti ensimmäisistä lyönneistä haltuun ja työskenteli kentällä kuin stoalainen sotamies sen kuusitoista minuuttia mitä ottelu vaati. Kättelyt, ja Olli poistui kentältä 3-0 voitto taskussaan.

Kapteenimme ja kolmospelaajamme Eino Vaarala sai vastaansa MyyrSquash I:sta Kimmo Keräsen. Poikkeuksellisesti koko alkuviikon pelit flunssan takia väliin jättänyt Eino köhi koppiin mennessään, mutta otti tiukasti gripistä kiinni ja painoi terveysmurheet mielessään taka-alalle. Ensimmäinen erä eteni Kimmon komennossa jo 10-5 tilanteeseen, mutta Einon käsi toimi ja tossu nousi ja pian pisteet olivatkin jo tasan 10-10. Ratkaisevissa palloissa Kimmo kuitenkin pelasi terävämmin ja vei erän itselleen 13-11. Hetken vaikutti jo siltä, että Eino katkesi ensimmäisen erän kovaan kamppailuun ja tie nousee pystyyn, mutta havainto osoittautui myöhemmin täysin vääräksi. Eino tuli toiseen erään höyryjunan lailla ja vaikka puuskutuksen ohessa missasi pari asemaa ja t-pistettä, läksytti Eino Kimmoa numeroin 11-5 ja tasoitti ottelun. Ottelun edetessä Kimmo jatkoi hyvää taistelua, mutta Eino ei enää suostunut häviämään erääkään ja vei ottelun nimiinsä numeroin 3-1. Hyvä alku Lucky Strokelle!

Kakkospelaajat astuivat vuorostaan areenalle, Jussi Simola sai vastaansa kokeneen Heikki Castrenin. Kentälle mennessään Simola taisi mutista jotain jostain revanssista, myyrmäkeläisiä vastaan oli ilmeisesti viime aikoina tullut enemmän tukkaan kuin tulosta. Eipä tiennyt Simola vielä tuossa vaiheessa, että muutosta ei ollut luvassa. Ottelu alkoi tasaisissa merkeissä, mutta mitä pidemmälle erät etenivät, tuintui Heikki olevan ratkaisevissa paikoissa aina askeleen edellä kokemuksen, kotikenttäedun ja erittäin tarkkojen lyöntiensä ansiosta. Yrityksen puutteesta ei Simolaa voi syyttää, vaikka paikoitellen näyttikin siltä, että joku oli levittänyt hänen kengänpohjiinsa liimaa. Ottelutulos kirjattiin lopulta Heikille puhtaasti 3-0.

Ykköspelaajat koppiin, Mikko Seppänen sai vastaansa hyväntuulisen Jan Särkiniemen. Kuin Einonkin ottelussa, ensimmäinen erä eteni tasaisissa merkeissä, venyi jatkopalloille, ja päättyi Mikon kannalta harmittavasti Janin puristettua viimeiset pari pistettä ja erän nimiinsä 12-10.

Mitään suurempaa huolta Mikolla ei kuitenkaan ollut, joten toiseen erään oli luontevaa lähteä pelaamaan omaa peliä pelistrategiaa sen suuremmin muuttamatta. Mikon jalka liikkuikin kuin ravintolan parketilla vähän ennen valomerkkiä, mutta Jan vastasi valssiin ja takoi toisen erän tulokseksi 11-7. Kun kolmannessakaan erässä ei ottelun suunta muuttunut, Jan vei ja Mikko astui varpaille, kirjattiin koko ottelu lopulta suoraan Janille lukemin 3-0.

MyyrSquashia vastaan otteluvoitot tasattiin siis 2-2, kuten syyskierroksellakin.

Toinen vastustajamme olikin sitten kivikova, melkeinpä voitosta voittoon lentänyt SMASH. Etukäteen ei kuitenkaan voi koskaan luovuttaa, ja lähdimme tavoittelemaan kuuta taivaalta, vaikka taisimme alitajuisesti kaikki tietää, että ei sinne ylettäisi kurkottamalla, eikä edes hyppäämällä, ei ainakaan kaikkia vastustajan pelaajia vastaan. Ei sitä pukukopissa silti ääneen sanottu.

Nelospelaajat kentälle, Olli Rounaja sai vastaansa Jussi Nevanlinnan. Periaatteessa Olli jatkoi siitä mihin ensimmäisen pelin loputtua jäi – keskittyi, sijoittui, löi tarkasti ja liikkui tarpeeksi. Jussi tarjosi hyvän vastuksen, taisteli minkä pystyi, mutta ei voinut tänään paremmalleen mitään, ja ottelu Ollille suoraan 3-0. Tässä kohtaa on syytä mainita, että kun mukaan laskee sekä Ollin tänä vuonna pelaamat liigaottelut että SM-kilpailut pari viikkoa sitten, ei mies ole antanut vastustajilleen erääkään. Tämä tosin näkynee rankingissa ja kovemmissa vastuksissa jo aivan lähitulevaisuudessa.

Kolmospelaajien kohtaaminen, Eino Vaarala vastaan Jesse Väisänen. Mieli korkealla uuteen taistoon, siltä se sivusta katsottuna vaikutti, kun Eino harppoi päivän toisen otteluun. Väisänen osoittautui kuitenkin pelimieheksi, vaikka vasta muutama vuosi sitten lajin pariin olikin ajautunut. Vanhana pesäpallon pelaajana jalka liikkui erittäin liukkaasti ja squashlyöntien tekniikka oli ilmeisesti löytynyt suhteellisen helposti, sen verran väkevä oli ensimmäinen erä ja Eino sai poistua kopista 11-2 tappio niskassaan. Toisessa erässä käsi taas toimi, Einon omin sanoin, mutta Jessen käsi vielä vähän paremmin ja toinenkin erä kirjattiin Väisäsen nimiin. Ehkä askel alkoi jo painaa, mutta kolmannessa erässä Einosta ei enää ollut Jesseä haastamaan, ja ottelu Väisäselle 3-0.

Tässä vaiheessa ottelut siis SMASHia vastaan 1-1 ja teoriassa kaikki vielä auki. Tosin vain teoriassa.

Kakkospelaaja Jussi Simola sai vastaansa Atte Penttilän, joka ei juuri armoa tuntenut eikä tietysti kuulunutkaan. Penttilä pelasi virheetöntä, taitavaa ja nopeaa peliä, ja pakotti hitaamman ja tekniikaltaan heikomman Simolan virheisiin ja liian nopeisiin ratkaisuin. Ottelu oli nopeasti ohi suoraan 3-0, ja vaikka Simola hetken aikaa ottelun jälkeen vaitonainen olikin, totesi hän kuitenkin, että selvästi parempia pelaajia vastaan on tuloksesta huolimatta mukava pelata ja mitata omaa tasoaan.

Ykköspelaajat jäljellä, vastakkain Mikko Seppänen ja Tomi Niinimäki. Melkeinpä kaikki Suomessa squashia pelaavat tai lajin parissa aikaansa viettävät tietävät Tomin erittäin kovaksi pelaajaksi, mutta niin vain Mikko pakotti ensimmäisessä erässä Tomin sen verran ahtaalle, että hankki itselleen peräti neljä eräpalloa. Tästä kohistiin vielä pitkään pelien päätyttyä saunan lauteilla MyyrSquashin tarjoamien (kiitos!) virvoitusjuomien kera. Niin siinä kuitenkin kävi, että apua ei tullut yläkerrasta eikä sen koommin alakerrastakaan, ja Tomi käänsi erän itselleen jatkopalloilla. Toisessa ja kolmannessa erässä Mikosta ei enää hyvästä yrityksestä huolimatta ollut tosissaan haastamaan Tomia, ei vaikka Mikko huhki kentällä kuin heinämies heinäkuussa. Tomi vei loput erät selvin numeroin, ja ottelun lukemin 3-0.

SMASHia vastaan otteluvoitot tänään siis 1-3, SMASHin hyväksi.

Yhtä kaikki, mahtava pelipäivä takana, monta ottelua, hymyä, naurua ja kokemusta rikkaampana koko Lucky Stroken jengi. Iso kiitos järjestäjille!

Myöhään illalla puhelin piippasi. Eino. ”Kiitos hyvistä peleistä. Juokaa mitä juotte. Mutta muistakaa, että maanantaina on treenit.”

Työtä käskettyä.

Tulokset Squashliiton sivustolla ja Club Lockerissa.

Kapteeni Einon luvalla raportoi Jussi